Olemme tehneet maailmasta itsellemme ja lapsillemme sietämättömän monella tavalla. Oleskelemme sisätiloissa keskimäärin 90 % ajastamme. Olemme riippuvaisia erilaisista teknisistä laitteista. Rakennusmateriaalit ja – tavat, muuttuvat tarpeet sekä ilmastomme asettavat meille isoja haasteista rakennustemme toimivuuden ja terveellisyyden suhteen. Siivoustyön mitoitusta on tiukennettu. Ikkunoista ei juuri tuuleteta eikä niitä yläpölyjä pyyhitä. Ilmastoinnit on suljettu öiksi ja lomien ajoiksi, jotta talousarviossa pysyttäisiin.
Samasta syystä rakennuksia ei ylläpidetä tarpeeksi hyvin, vaan niiden annetaan kulua, kunnes edessä on mittava remonttitarve. Urakat voittaa aina halvin tarjous. Olkoon urakan tekijä ulkomaalainen tai kotimainen, ulkopuolinen yritys tai kunnan omat työntekijät, tulos on liian usein sutta: muovimattojen alle jää kosteutta, liimat ja maalit haihduttavat ilmaan ärsyttäviä kemikaaleja. Pohjaan, seinien väliin ja välikatolle jää rakennusjätettä. Kiinteistöissä ei ole enää talonmiehiä. Kokonaisvastuuta ei ole kellään.
Tuloksena on ympäri Suomea sama ongelma: runsaasti kosteus-, sisäilma- ja homeongelmaisia kiinteistöjä. Jos ihminen herkistyy kerran, hän kärsii lopun ikänsä, mikäli siirtyy toiseen sisäilmaongelmaiseen kiinteistöön.
Joku kysyy, miksi kotona on hyvä olla ja muualla paha? Samalla laillahan kodit on luultavasti rakennettu kuin julkisetkin rakennukset. En ole asiantuntija, mutta jotenkin ajattelen, että oman, ehkä pitkäaikaisenkin, kodin mikrobeihin ja kemikaaleihin tottuu ja siedättyy, mutta opiskelu- tai työpaikan sisäilmassa voikin olla jotain sellaista, mitä kotona ei ole. Jotain mikä ärsyttää.
Pitääkö meidän tehdä tämä esityslistalla oleva päätös ja vaihtaa Harjun koulu Luksia Nummentien kiinteistöön?
Molemmissa on rakenteellisia ongelmia. Ilman isoa remonttia kumpikaan ei sovellu enää kauaa siihen käyttöön, mihin ne on suunniteltu. Kaupungilla ei ole Luksian kiinteistölle järkevää käyttöä.
Tässäkin salissa on kuultu, että Luksia kyllä haluaa jatkossakin toimia sekä Lohjan että Vihdin kampuksillaan ja tarjota alueemme nuorille keskiasteen opetusta ajanmukaisissa tiloissa. Juu. Kyllä Luksia haluaa. Ehdin ennen tätä nyt päättyvää valtuustokautta istua Luksian hallituksessa 8 vuotta. Tuolloin Luksia joutui muistaakseni kolme kertaa antamaan Opetusministeriölle selvityksen siitä, miksi emme halua fuusioitua Omniaan. Ei ole välttämättä meidän käsissämme, onko Lohjalla ammatillista koulutusta vai ei. En usko, että Espoossa monella eri kampuksella sijaitseva suuri koulutuskuntayhtymä haluaisi kehittää sekä Vihdin että Lohjan kampuksia ja ylläpitää pirstaleista kiinteistömassaa. Täältä pääsee bussilla oikein hyvin esimerkiksi Lommilaan. Niinpä meidän on viisainta tehdä itse hyviä päätöksiä, jotta nuoremme voivat jatkossakin opiskella kotipaikkakunnallaan.
Harjua tarvitaan vielä niin kauan, että saamme muut koulurakennuksemme kuntoon. Vasta sen jälkeen on vaihtokauppojen aika.
Tarvitseeko Lohja Luksia Nummentien kiinteistöjä? Niissä kaikissa on paljon vikaa. Rakennukset ovat hyvällä paikalla, mutta esim. mahdollinen rata asemineen on vielä vain pilke virkamiehen silmäkulmassa.
Ehkä meidän on syytä tehdä muutama iso päätös kiinteistöjen purkamisesta ja uusien rakentamisesta. Joka tapauksessa on syytä tehdä huolelliset vaikutusten arvioinnit ennen ensimmäistä lapionpistoa. Suunnittelu on tehtävä yhdessä rakennusalan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Rakennusmateriaaleista tai – menetelmistä ei pidä tinkiä. Ei myöskään huolellisesta valvonnasta.
On sanottu, että annetaan uuden valtuuston päättää tämäkin kokonaisuus. Olemme eri mieltä. Uudella valtuustolla tulee töitä riittämään yllin kyllin. Tästä kaupungista eivät sisäilmaongelmat, korjausvelka eivätkä maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinoelämän haasteet lopu.
Vihreä valtuustoryhmä kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat tätä mittavaa suunnitelmaa tehneet. Kuuntelemme herkällä korvalla loputkin puheet.