Lohjan kaupungin keskuskeittiön valmistamaa ruokaa menee päivittäin kymmeniä, jollei satoja kiloja biojätteeseen kaupungin eri yksiköissä kuten kouluissa ja päiväkodeissa. Yhä useammassa kaupungissa on Suomessakin ryhdytty toimiin hävikkiruuan ohjaamiseksi ravintokäyttöön jätteen sijaan. On perustettu niin hävikkiruokakauppoja, -ravintoloita kuin erilaisia hävikkiruuan jakelupisteitä. Kaupathan ovat jo pidemmän aikaa ohjanneet ylijäämäruokia esim. ruoka-avustusjakeluihin.

Meillä Lohjalla on kehitetty ylijäämäruuan hyödyntämistä myymällä ruokaa joiltakin kouluilta ulos kahden euron rasiahintaan. Tämä on aivan loistava alku, mutta haasteita ovat tuoneet mm. se, että ruokaa saa ostaa vain niiltä kouluilta joissa on vahtimestari valvomassa avoimia ovia sekä se, että ylijäämäruokalippuja voi ostaa vain Monkolasta, jolloin monilla jää liputtomana ylijäämäruoka ostamatta. Lisäksi monille ruoan ostamisen aika, klo 12.15-12.30 on haastava. Vähävaraisille myös ruuan hinta on haaste. Onneksi seurakunta on ostanut ruokalippuja ja ohjannut niitä vähävaraisten käyttöön. Ostajia on kuitenkin vain muutama per päivä. Ruokaa menee ostojen jälkeenkin hävikkiin joka päivä suuria määriä.

Lukion ruokahävikki viikolta 45 oli noin 340 kiloa. Tämä on yhden koulun ja yhden viikon ruokahävikki. Itse seurailen Anttilan koulun ylijäämäruuan määrää, joka on sekin päivittäin useista kiloista joihinkin kymmeniin kiloihin. Tarkkoja lukuja viikoittaisista hävikkimääristä ei ole, sillä koulujen keittiöt punnitsevat yli jääneen ruuan vain satunnaisesti. Mikäli laskisimme koko kaupungin koulujen ja päiväkotien yhteisen ruokahävikin, olisi määrä viikoittain helposti yli tuhat kiloa. Yli tuhat kiloa käyttökelpoista ruokaa biojätteeseen joka viikko!

Kaupungin ensisijaisena tavoitteena tulee ilman muuta olla se, että ruokaa valmistetaan mahdollisimman lähelle sitä määrää, mikä eri yksiköissä myös syödään. Seuraavana tavoitteena tulee jatkossakin olla ylijäämäruuan myyminen. Mutta mikäli näiden toimien jälkeen jää vielä ruokaa jäljelle, pitäisi tämä ruoka saada paremmin käyttöön sen sijaan, että ylijäämäruuasta tuleekin välittömästi jätettä.

Lohjalla aloitti lokakuussa toimintansa hävikkiruokapiste, joka sijaitsee Laurinkadulla. Hävikkiruokapisteen toiminta on mallinnettu Helsingin Kalliossa toimivasta yhteisöjääkaapista. Yhtenä perusajatuksena on, että jokainen jääkaapista ruokaa hakeva tekee sen omalla vastuullaan. Tämä mainitaan jääkaapin ohjeissa, jotka löytyvät hävikkiruokapisteeltä. Laurinkadun hävikkiruokapiste on ollut kuntalaisten aktiivisessa käytössä. Kaikki valmis ruoka, mitä pisteelle on tullut, on sieltä myös matkaansa jonkun ruokapöytään jatkanut. Tämä kertoo karua tarinaa siitä, miten suuri tarve Lohjallakin on ruoka-avulle. Lohjan ruoka-apuryhmän sekä seurakuntien diakoniatyön kautta saa myös melko kattavan kuvan siitä, millainen määrä Lohjalla on niitä perheitä, joilla ei esim. lämmintä ruokaa ole varaa syödä kotona päivittäin. Saati että rahat riittäisivät salaatteihin ruoka-annosten terveellisyyttä lisäämään. Eriarvoisuus on valitettavasti alati kasvava ilmiö, johon olisi mahdollista edes hieman pureutua ylijäämäruuan jakamisen avulla.

Koulujen ylijäämäruokaa voisi ohjata joko suoraan jakeluna kouluilta alueiden vähävaraisille perheille / asukkaille tai ruoka voidaan jakaa hävikkiruokapisteen kautta. Vapaaehtoisten voimin voidaan päivittäin hoitaa joidenkin yksiköiden (esim. Lohjan Yhteislyseon lukio ja Anttilan koulu) ylijäämäruoka hävikkiruokajääkaappiin. Vapaaehtoiset voivat hankkia myös kuljetukseen ja jakeluun tarvittavia rasioita. Vaikka tämä ei ratkaise kokonaisuudessa ylijäämäruuan hävikkiongelmaa, voisi näillä pienilläkin toimilla hieman vähentää ruokahävikkiä, parantaa vähävaraisten perheiden asemaa sekä toimia ympäristö- ja lapsiystävällisen kunnan hengessä.

Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin Lohjan kouluissa ja päiväkodeissa päivittäin yli jäävän ruuan ohjaamiseksi jätteen sijaan ruokailukäyttöön. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen.

Vihreän valtuustoryhmän puolesta

Laura Skaffari