Kouluterveyskysely hyvinvoinnin kehittäjänä 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnalliset vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tulokset julkaistiin viime syyskuussa. Kunnat analysoivat tuloksia parhaillaan ja hyödyntävät tuloksia esimerkiksi laatiessaan kunnan hyvinvointikertomusta sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. 

Kouluterveyskysely on laaja ja tuloksista voisi nostaa moniakin kohtia tarkempaan tarkasteluun. Aloitin tulosten tarkastelun kuitenkin opiskeluhuollon näkökulmasta. Tulokset olivat surullisia sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Täten havahduin huomaamaan, että opiskeluhuolto on edelleen riittämätöntä, kuten jo vuonna 2018 tekemässäni valtuustoaloitteessa todettiin. 

Ystävien ja harrastusten puute on nuoria vaivaava haaste. Sekä Lohjan että Vihdin luvut lasten ja nuorten yksinäisyyden tunteesta sekä nuorten määrä, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, on huomattavasti koko maata korkeammat. Tämän lisäksi kokemus siitä, ettei nuori ole saanut opiskeluhuollon palveluita (psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja), vaikka olisi niitä tarvinnut, on huomattavasti valtakunnallista tasoa korkeampi. 

Opiskeluhuolto on palvelu, jonka tulisi olla kaikkien oppilaiden käytettävissä. Tulokset osoittavat, että koulujen välillä on eroja opiskeluhuollon järjestämisessä. Opiskeluhuoltoa on jatkossa kehitettävä huomioimaan eri oppilasryhmien erilaiset tarpeet. Lisäksi opiskeluhuollon henkilöstön ajan on riitettävä siihen, että nuoret ohjataan tarvittaessa jatkopalveluiden piiriin. Tärkeintä on se, että nuori saa apua välittömästi sitä pyytäessään. Tällä hetkellä jonot ovat monen viikon mittaisia. Nuorella tulee olla oikeus aitoon kohtaamiseen ja kuuntelemiseen ilman kiirettä. 

Nuorten mielenterveyteen liittyvät ennaltaehkäisevät toimenpiteet eivät siis ole riittäviä. Nuorten jaksamista ja hyvinvointia tulee tukea laitamalla opiskeluhuollon resurssit kuntoon. Siten jokainen nuori saa tarvitsemansa avun matalla kynnyksellä sekä opetussuunnitelmien ja opiskelijoiden omien tavoitteiden mukaiset oppimistulokset mahdollistuvat. 

Toivottavasti otamme tuloksista kopin ja kahden vuoden päästä, kun kouluterveyskysely uusitaan, ovat tulokset erinäköisiä. Pelissä on kuitenkin tulevien sukupolvien hyvinvointi. 

Jani Méling (Vihr.)

Kaupungin valtuutettu

Lapset, nuoret ja perheet lautakunnan puheenjohtaja