Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, kuntalaiset ja viranhaltijat

Kaupunginvaltuusto päätti viime marraskuussa, että Lohjan kaupunginvaltuuston koko tulee säilymään 51 valtuutetussa myös seuraavat neljä vuotta. Tähän päädyimme, jotta voimme turvata sekä alueellisen edustuksellisuuden että pienten puolueiden ja poliittisten ryhmien toimimisen valtuustossa. Koska valtuusto käyttää kunnan korkeinta päätösvaltaa, on tärkeää turvata demokratian toteutuminen ja kuntalaisten äänen kuuluminen laajasti.

Nyt pohdinnassamme ovat kaupunginhallituksen, lautakuntien ja jaostojen koot. Jokainen näistä toimielimistä on tärkeä ja kullakin on omat tehtävänsä kunnan päätöksenteossa. Kaupunginhallituksen tehtävänä on sekä päätösten valmistelu että päätösten ja toiminnan laillisuuden valvonta. Täten on erittäin perusteltua, että Lohjan kaupunginhallituksessa on jatkossakin 13 jäsentä.

Sen sijaan lautakuntien ja jaostojen jäsenmäärissä on nyt erinomainen säästämisen paikka kaupungille. Jokaiselle jäsenelle on kokouspalkkio maksettava, joten jäsenmäärän pienentäminen toisi toivottuja säästöjä luottamushenkilöorganisaation kustannuksiin. Täytyy huomioida, että olemme myös lisäämässä toimijoita organisaatioomme esim. henkilöstöjaoston perustamisen myötä.

Monissa Lohjan kokoisissa, ja jopa suuremmissa kaupungeissa, lautakuntien jäsenmäärät ovat joko 9 tai 11 jäsentä. Lautakunnat toimivat usein päätöksenteon ensimmäisenä portaana. Suurimmat päätettävät asiat jatkavat matkaansa kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Eli kun asia on aidosti suurta kuntalaisten joukkoa koskettava tai taloudellisesti kunnan kannalta merkityksellinen, osallistuvat siitä päättämiseen lautakunta, kaupunginhallitus sekä lopulta valtuusto. Näin turvataan demokratian toteutuminen. Lautakuntien pienentäminen kahdella jäsenellä ei demokratiaa kaventaisi, kuten osa valtuutetuista on sanonut, sillä kolmiportaiseen päätöksentekoon mahtuu jokaisen poliittisen ryhmän edustus, suuremmista ryhmistä useiden edustajien verran.

Perusteluna suurille lautakunnille on esitetty myös sitä, että lautakunnat ovat vaaleissa ehdolla olleille kuntapolitiikan harjoittelualusta. Tämä on ihan nätti ajatus, mutta onko kaupunkilaisten velvollisuus maksaa siitä, että lautakuntia käytetään politiikan pikkukouluina? Poliittista kouluttamista voi jokainen ryhmä tehdä sisäisesti omilla kokouksilla ja keskustelualustoilla ilman, että siitä aiheutuu kuluja kuntalaisille.

Ryhmien sisäinen ja ryhmien välinen keskustelu ovat tärkeimpiä tekijöitä kunkin luottamuselimen onnistuneessa toiminnassa. Ei lautakunnan koko. Toteamus siitä, että isommassa lautakunnassa on myös enemmän mielipiteitä, on toki totta, mutta tämä laajempi mielipiteiden kerääminen voidaan hoitaa myös ilman kaupunkilaisten kukkarolla käymistä kehittämällä äsken mainittua ryhmien sisäistä ja ryhmien välistä kommunikointia.

Paljon on käyty myös keskustelua siitä, voisiko säästöä hakea kokouspalkkioita pienentämällä. On tärkeää muistaa, että luottamustoimi ei ole harrastus, jota voi hoitaa silloin kun huvittaa. Luottamustoimi edellyttää samankaltaista paneutumista, perehtymistä ja sitoutumista kuin hyvin hoidettu työtehtävä. Mikäli luottamushenkilö on hänelle annettujen äänten arvoinen, perehtyy hän esitysmateriaaleihin huolellisesti. Tämä tarkoittaa useiden tuntien työtä jo ennen kokousta. Luottamushenkilö on yhteydessä oman ryhmänsä jäseniin, toisten ryhmien jäseniin sekä viranhaltijoihin käyden keskustelua päätöksentekoon tulevista asioista. Luottamushenkilö valmistelee puheenvuoronsa sekä jakaa kuntalaisille tietoa päätöksenteosta. Hän myös toivottavasti ottaa toimielimensä kokouksissa kantaa asioihin osallistuen aktiivisesti keskusteluihin.

Kaikki tämä vie paljon aikaa. Laskin joskus, että asioihin perehtyvän luottamushenkilön tuntipalkka on 3-4 euroa. Luottamustoimilla ei kukaan rikastu, mutta tekijä saa pienen korvauksen siitä työstä, jota hän kuntalaisten hyväksi tekee. Ja hassua kyllä, mitä huolellisemmin hän työnsä tekee, sitä pienemmän korvauksen hän suhteessa saa. Tässä kun ei hyvän perehtyjän tai hyvien puheiden pitäjän lisiä makseta. Työ on tärkeää ja ajoittain mielekästäkin. On siis kohtuullista, että luottamushenkilö saa korvauksen siitä, että hän käyttää vapaa-aikaansa työstäen kaupungin yhteisiä asioita. Toivottavasti tuo korvaus ei mene niin pieneksi, että se vaikuttaa heikentävästi laatuun, jolla luottamustoimia hoidetaan. Ei työelämässäkään palkan alentaminen suoranaisesti kasvata laadukkaan työn tekemisen motivaatiota.

Vihreä valtuustoryhmä esittää, että suurempien lautakuntien jäsenmäärä on jatkossa suurimmillaan 11 jäsentä.

Laura Skaffari